ps. Manson vaikuttaa minusta nyt ensi kertaa seksikkäältä - olenko sairas?
Lisää mahtavuutta. Mietin että tätä laulua on varmasti tehty nauttien laulunteosta, niin että nauttii siitä mitä kuulee ja haluaa tehdä tosi mahtavaa. Ei mitään suoritushommaa pelkästään. Varmaan nautittavaa jos saa laulusta näin nautinnollisen täysosuman.
Disposeable Teens issä puolestaan on maailman mahtavin video liejusta kohoavine miehineen. Kyllähän tämä iski 18-vuotiaana heroiinipäissään, oikein lujaa, kun näin TV:ssä. Sain koko levyn poikaystävältäni joululahjaksi, oli rahoittanut diilauksillaan.
Ja tässä on vain hieno tunnelma: Love Song (Live from Guns, God and Government World Tour)
(upottuu tähän kun ei ole VEVOsta)
ps. voi olla että seksikkyyden harha johtuu siitä, että minulla on ikävä poikaystävääni. Samantyyppiset käsivarret jne. muistuu mieleen.
Minkä takia perus naisille tarkoitetut "sivustot" on tällasia täynnä? Onko tää oikeesti keskimäärin naisten suosikkityyppimies? Itse en valitettavasti saa tällaisista mitään irti, vaikka mitä tekis. Vai onko tän perustyypin esilletuominen muka eroottisessa kontekstissa tarkoitus alleviivata sitä rakennetta ettei "miestä saa katsoa" - kun ei ole mitään nähtävää?
Lähde: Facebook, This One's For The Girls, aikajanakuvat
Aamulla olis työvuoro. En saa unta koska olen raivon vallassa. Taas.
Välillä tulee selkeästi konkreettisesti mieleen kuinka sairaalla tavalla jutut on. En ala selittämään pohjateorioitani, ja vaatii ehkä hieman ajattelua sinultakin haluta ymmärtää asia kuten sen tarkoitan. Yksinkertaisimmin sanottuna ajattelen asioita tasapainon kautta. Sen, että miten asiat ovat siihen nähden vinksallaan, ja mikä taas olisi kaunista. Siihen nähden että toisella on kikkeli ja toisella vehje sisäänpäin, miten eritavalla meitä kohdellaan, en pysty ihan käsittämään.
Musiikkibisnes on kai tunnetusti misogyyninen yhteisö. Tai ainakin sitä varjellaan välillä naisilta kovinkin ottein. Tietenkin naiset on se mielihyvänlähdepääoma, josta miehet musiikkibisneksellä luomallaan vallalla taistelevat. Ei se muuten olisi niin esineellistävää ja väkivaltaista. Joo.
Mietin ihan sellaista (törmäsin eilen tähän tilanteeseen) mikä tuli eteen, siis minkä jouduin taas todistamaan...: että kun mies menee naisille puhumaan musiikista hän on pyhimys, mutta kun nainen menee miehille puhumaan musiikista hänet heitetään roviolle. Ja sit naisten oma juttu on joku SYNNYTYS, mikä nyt on maailman kivuliain asia. Siiseihän tämätoki mikään uusi juttu ole. Mietin kaikkea muuta sen ympäriltä liittyen kaikkeen. Sairasta että tämä kuvio silti tuntuu vieläkin itsepintaisesti olevan.Mitähän mä sanoisin ekaks?Tää tekstinsyöttökin sekoilee kun ei muuta voi. Tietenkin se pettää alta. Mutta jatketaan:
Mietitään. Tietenkin mies haluaa pitää kiinni vallasta ja vapaudesta nauttia, jos hän on sen aseman saavuttanut. Yleensä tähän kyllä synnytään. Piippeli.Mutta toki jos se voi päteä ja hurmata siellä ja täällä ja kaikkialla nippelitiedoillaan se tekee sen. Kyllä siitä saa mielihyvää kun kone kehrää. Kaikkialla voi päteä, tässä ikävässä tilanteessa kun naisetkin vielä ottavat joukkoonsa. Mutta nainen ei voi tätä tehdä! Eihän johtajanainen ole edes mielenkiintoinen, vaan sitävastoin aika epäkiitollisessa asemassa, ihan siitäkin nähden ettei hän paljon sitä kiitosta saa vaikka tekisin suurimman työt (jonka hän yleensä jouTUU tekemään koska naisen pitää olla parempi päästäkseen korkeisiin virkoihin). Miehellä on pääsy kaikkialle yhteiskunnassa, koko pelikentälle. Naisella vain tiettyyn viivaan asti kentällä.
Latinan kurssilla kerrottiin historiasta sen verran, että oikeasti alkuperäisissä Olympialaisissa kisat oli tarkoitettu vain miesten katsottavaksi ja kisattavaksi. Ja nainen saatettiin tappaa jos hän olisi tullut alueelle. Oli niin pyhästi varjeltavaa, ettei nainen saanut nähdä alastonta miestä. Miehet kisasivat siis alasti. Ja meidän länsimainen patriarkaalinen sivistyksemmehän on latinalaisesta Kreikasta ja Rooman valtakunnasta peräisin. Siellä voitetut sodat suosivat tällaisia jälkeläisiä syntymään, joista on tullut Eurooppa.
Kulttuurimme on sieltä peräisin, naisia tappavasta ja esineellistävästä sotaisasta yhteiskunnasta. Ei lähelläkään matriarkaattia, tai mitään tasa-arvoista. Takaisin siihen musabisnekseen ja vapauteen ja kaikkivaltiuteen. Eihän mies voisi jäädä antamaan naiselleen paljoa mielihyvää, jos hänellä on "mahdollista saada paljon enemmän". Eli itsensä ja omaisuuden kerääminen itsensä ympärille. Miettikää aikaa, jonka mies haluaa antaa naiselleen tuottaakseen tälle mielihyvää: hyvin minimaalista. Suurin aika menee siihen että sitä kerätään itselle. Ja naisella ei ole tähän samanlaisia mahdollisuuksia, edellä esitetyn kentän ja sen rajauksen esimerkin havainnollistaessa. Jos on mahdollisuus voittaa, toki se tehdään. Toisten kustannuksella, tietenkin. Oman naisen kustannuksella.
Pelataanko sillä vain aikaa kuitenkin loppujen lopuksi? Kai tuo etulyöntiasema loppuu jossain vaiheessa. Hyväksymmekö enää näitä itsekkäiksi havaittuja yksilöitä joukkoomme?
Palaan vielä tuohon herkulliseen ja tuskalliseen teoreemaan. Eikö naiset voi pelata koko kenttää? Tottakai voi. Ei ihan vielä ehkä. Onko aina jollakulla etuoikeus? Ehkä ikävä kyllä saattaa olla, mutta olen kyllästynyt siihen että se on monilla heikoimmilla. Siis jotka ovat saaneet sen pippelinsä, eivät ansioidensa mukaan. Olen kyllästynyt siihen, että minua sorretaan. Kyllä, se on minulta pois. Se tehdään aiheetta.Olen kyllästynyt siihen että en voi saada yhtä paljon mielihyvää kuin miehet, joilla puolestaan on joukkovoima puristaa se meistä altavastaavista ja yleisöstä irti. Se on väärin. Minä haluan puolestani, edes puolet elämääni - alkaen nyt - saada enemmän mielihyvää, ja jopa ansiosta. Puhtaasti: haluan enemmän mielihyvää, tarvitsen sitä.
Voisin saada mielihyvää miehestä. Niinkuin mies voi saada sitä naisesta. Yleensä siinä vain käy niin, ettei mies "ole valmis" tähän. (!) Naiset, jopa minä, hävettää tunnustaa, olemme ehkä yleensä "valmiimpia" sen sijaan antamaan sitä miehille. Meidät asetetaan siihen, kyse ei ole vapaasta tahdosta ja sen valinnoista puhtaalta pöydältä. Silti hämmästyn kuinka itse tähän vajoan ja asetun tekemään näin, tai sitten mies vain saa minut kuvittelemaan verbaliikallaan että olisin muka valmiimpi. Tosiasiassa ei se mene niin, ainakaan loppuun asti. Sitten ei voi kumpikaan saada toistaan.
Naisena ja tasapuolisena ymmärrän että se olisi tasapuolista, jos mies ja nainen nauttisivat toisistaan yhtälailla. Yksinkertaisesti: en ymmärrä miksei näin tunnu käyvän. Minä teen pitkään valmistautuneena uhrauksia, tottakai, ja rajoituksia itselleni, jotta voin olla antamassa miehelle sitä mielihyvää. Tai ei ne edes tunnu uhrauksilta ja rajoituksilta, koska ne tulee aikalailla luonnostaan, mutta olen huomannut että miesten sanoilla ne ovat uhrauksia ja rajoituksia, ainakin kuin heidän itsensä pitäisi tehdä/olisi mahdollisuus samat jutut naiselle.
Pohja-ajatukseni on: miksi mies ei tee naiselle yhtä paljon mielihyvää. En voi edes käsittää sitä, että ns. itsekkyyden takia, koska luulisi ettei siitä itsekään hyödy/nauti (enempää) jos tekee sen vain itselleen ja lypsää sen muista. En käsitä. Pitääkö naisen sitten pyrkiä samaan ilkeyteen? Ilmeisesti pitää. Jos olemme miehisiä, meidän täytyy myös sotia samoista raaka-aineista miesten kanssa. Tuntuu että on pakko, ja en haluaisi. Eikö jompikumpi voisi luovuttaa ja tulla vähän vastaan? Se toinen ehkä vuorostaan? Pitää alkaa pelata koko kenttää.Ei voi olla kaunis ja söpö, täytyy olla kaunis ja vaarallinen.
Minua ei kiinnosta mies joka voi tehdä itselleen enemmän mielihyvää kuin minulle, tai minä voi itselleni. Toki jos toinen nyt sattuu olemaan enemmän vapaana kuin toinen, mutta hänen pitäisi silloin auttaa sitä häkissä olevaa. En käsitä rakkautta muuten. Ei se saa olla väkivaltaista, ei se voi olla. Miten joku voi edes järjestäen katsoa itsensä ihmiseksi, jos oma jengi "rakastaa" sellaisia, jotka tekevät sen oman heikomman asemansa puolesta ja vain siksi? Typistetty rakkauden välineeksi? Jotka ovat heikompia asemassaan, jonka nämä "rakastajat" heille tekevät? Eikö "kädet pois niin pannaan" -asenne ole rakkautta nähnytkään, ja enemmän hyödyntämistä?
Ja en nyt voi edes mainita enempää siitä synnytyksestä.
Edellisestä tekstistä versoo vaikka mitä, mutta hätimiten pitää lisätä tähän vielä semmoinen mikä piti jo kirjoittaa. Eli kun on niitä tavallisia miesmuusikoita, ihan paskoja, joita siis kannustetaan. Ja sitten on niitä ketkä treenaa vähän pidemmälle, tai vaikka ihan lahjakkaitakin. Mitä niistä tulee?
No niistä tulee todennäköisemmin ammattilaismuusikoita kun ne saa treenata siellä vitun treenitiloissa mistä meidät ajetaan pois!
Mm siks täällä on miesmuusikkojen ylivalta, tai ainakin heitä useammin sanotaan paremmiksi soittajiksi. Tottakai se mahdollistaa ammattilaisuuden ihan eri tavalla, jos sulla on mahdollisuudet "kouluttautua" eli harjoitella tulevaan tehtävääsi. Puhun tässä nyt vaan tästä treenauksen mahdollistamasta.
Tähän liittyy myös se häpeä. Jos sua kannustetaan/lannistetaan johonkin tiettyyn paikkaan/jossain tietyssä paikassa, niin toki siitä tulee sulle ihan eri tavalla luontevaa/mielekästä/vittu epäluontevaa/epämielekästä.
Ja tähän liittyy myös paljon paineita aiemmasta ja siitä miten
nää jutut vei pellolle. Se tunne. Ei mielihyvää sitten mistään.
Sellainen pysyvä paniikinomainen tunne siitä että seuraava
mahdollinen mielihyvänlähde on jossain 1000 km:n päässä ja meren
alla, enkä edes tiedä tarkkaan mikä se on tai miten sen luo
pääsee. Mut mä ajattelin et voisin kirjottaa siitä kaikesta.
"Meidät tönittiin yleisön keskeltä pois seinän viereen ja pojat antoivat meille takkejaan ikään kuin olisimme naulakoita ... Perustimme Riot Grrrl -liikkeen ja olemme feministejä, koska tarvitsee"
Niinpä. Oma versioni voisi mennä jotakuinkin näin: "Minut tönittiin yleisön keskeltä ja treenitiloista pois. Siksi olen musiikkialalla ja feministi, koska tarvitsee."
Youtubessa tuli hiljan vastaan riot grrrl -herstoriadokumentti, hyvin inspiroiva, hyvin tarpeellinen. Tänään käsitin, että mun on tehtävä tuosta aiheesta kandintyöni, joka on edessä ensi vuonna. Olinkin miettinyt jotain feminististä aihetta, ehkä lehdistöön liittyvää tms.
Dokumentissa liikkeen tekijöillä on niin paljon samoja kokemuksia kuin itselläni, että ihan 10:n pisteen match.
Don't Need You - The Herstory of Riot Grrrl
Onhan se tollasta paskaa ollut. Enkä heti ekana kerro, mihin suurimmat traumani liittyy. Jätetään se tarina parhaaksi palaksi odottamaan hamaan tulevaisuuteen.
Mutta joo, tuosta poissulkemisesta musiikkipiireissä sukupuolen takia.. Höm! Viimeksi tänään? Eli sekin on iso toinen tarinansa. Mutta siis ihan ensimmäisiä tajuamisia tuosta, ensimmäisiä SUURIA vihoja ja kummastuksia:
Vaimonhakkaajaopettaja keskeytti tyttöbändimme treenit tulemalla ikkunasta huutamaan aivan apinamaisen raivoisasti! Yläasteella tämä. Kyllä se rökitti muitakin tyttöjä, sekä koulun käytävällä että luokkahuoneessa. Taisi sanoa jotain suoraankin että tytöt ovat huonompia kouluaineissa. Huhu kertoo että vaimo-opettajansa tuli tunteja pitämään silmä mustana koska miehensä hakkasi. Muistan itsekin ehkä että oli tiedossa että niiden kotona on jotain tuommoista.
Bändimme treenasi mm Alanis Morissette -covereita, eli vähän sellaista rajummanpuoleista. Biisivalinnat ja tyyli saattoi olla sensuurin syynä. Poikien bändien annettiin kyllä treenata, millaista jumputusta tahansa. Joidenkin black metal/Metallica -rämistely (huonotasoinen) kuului kanssa koululle asti, mikä oli meidän tyttöjen osalla ainakin tekaistuna syynä keskeytykselle.
Me pelästyimme niin, ettemme enää uskaltaneet treenata sen jälkeen. Ainakin se vaikutti meihin niin. Se oli hyvin lannistavaa (ainahan näitä lannistuksia tuli ja lopulta yhteiskunnan viesti todella meni perille). Teininä ei osannut sanoa vastaan, koska uskoi että tää on se yhteiskunta joka on, mitä sai ympäriltä.
Halusin soittaa. Mutta minuun ainakin vaikutti niin, että kun jatkuvasti tultiin kieltämään, että lopetin ja aloin vetämään kamaa. Ne sanoi mulle että oon huono, joten selkäni kasvoi kieroon ja häpesin itseäni niin paljon etten enää uskaltanu olla hyvä tai tuoda itteäni hyvällä tavalla esiin. Tiesin kuitenkin olevani lahjakas. Jotkut aina välillä hämmästyi kun kuuli mun soittavan jotain tai sai lukeakseen mun tekstejä.
Joo, poikien annettiin tosiaan soittaa ja niitä kannustettiin. Meitä epäkannustettiin, poikia kannustettiin. Ei edes silleen että meitä olis 0-tasolla oltu kannustamatta, mutta epäkannustettiin, se on -50. Ja pojat sai +50. Vittu. Siitä lähtien oon tarkkaillut jätkiä silleen että oon halveksunut niitä ketkä ei osaa soittaa mutta hengailee bändissä ja keitä kannustetaan. Tottakai. Taitava muusikko olis ihan eri juttu. Ja monta tyttöä jää tulematta esiin bändissä. Monta lahjakkuutta jää piiloon. Tyttöjen päälle syljetään. En voi arvostaa poikia.
Miten itseasiassa kukaan voisi arvostaa montaakaan miesmuusikkoa, jotka ovat päässeet esiin heille annetun yli-itsevarman egon vuoksi? Siis kannustetaan tyhjästä. Miettikää nyt. Jotain tyyppiä kannustetaan, ja hän ja muut alkaa sen takia kasvamaan ajatukseen että "tämä on hyvä siinä ja siinä". Se on se arvo. Ei mikään muu. Ja näinhän tehdään kikkelin takia. Historian. Naiset on ollu kotona ja miehet hoitaneet ulkopolitiikan. Vittu.
Sama toisinpäin: jotain tyyppiä lannistetaan. Hän ja muut ihmiset alkaa sen takia kasvamaan ajatukseen että "tämä on huono siinä ja siinä, häpeä päästää esiin - pidetään piilossa". Se on se arvo. Ei mikään muu. Ja näin tehdään taas sukuelimen takia.
Häpäistään siksi, siis halutaan pitää piilossa, koska jotain tiettyä ryhmää ei saa päästää esiin, ei saa päästää valtaan. Musiikin avulla voi päästä valtaan, niinkuin seksinkin. Se on jotain hyvää ja houkuttelevaa, jotain mikä loistaa.
On HIM. On Ville Valo. On porno. Kuva-,video-,ääni-. Aika moniulottuvuudellista pornoa.
Kiitos. Olemme kehittyneempiä kuin miehet ikuisine yksiulotteisine videoineen.
Kannattaa seurata Facebookissa Ville Valo is the hottest man alive -sivua, vaikka se vaikuttaakin olevan fanisivuksi naamioitu promootiotuote. Mutta väliäkö sillä. Aina ei kasva aidot puissa. Mutta Villeä on paljon.
törmäsin mainioon Msbehaved -nimiseen blogiin, jossa on mm loistava kirjoitussarja female gazesta ja sen evoluutiosta kulttuurissamme. Eräässä sarjan osassa kerrotaan komedienne Jenna Marblesista. Hän on monen muun jutun ohella parodioinut hiphop-skenen ikuista bounce that ass -kiemuraa musavideollaan Bounce that dick, jossa suoraan käännetään sukupuoliroolit toisinpäin. Hyvin hyvin tervetullutta ja piristävää.
Meinasin kirjoittaa tämän Facebookkiin, mutta onneksi muistin että on olemassa blogini. Haluaisi paljon enemmän kuin kehtaa, kirjoittaa julkisesti esille feministisiä ajatuksiaan. Blogi on tietty vähän enemmän syrjässä kuin Face, ehkä hyvä ja huono niin.
Harva se päivä, koko päivän, tulee mieleen feministisiä ajatuksia ja ideoita, tällaisessa inspiroituneessa tilassa kun on jotain sanottavaa. On vaikka nukkunut hyvin. Ilosta tai surusta, tai mistä vaan. Inspiraatio tulee kun on jotain sanottavaa. Minulla paine tulee siitä että pitää puolustaa heikompia, naisia. Jostain syystä olen hyvin vahvasti ajautunut tähän tarpeeseen. Se on moraalisesti oikea syy olla aggressiivinen. Enemmän kuin hyvä syy, enemmänkin välttämättömyys tai oikeudenmukaisuuden tarve. Se on eri asia kuin rasismi, jota harjoittavat ihmiset ylhäältä käsin, jo vahvassa asemassa olevat ihmiset, jotka puolustavat jo olemassa olevaa omaisuuttaan kaukaa käsin neuroottisestikin. Pelkäävät jotain. En tiedä mitä, en ole juuri joutunut ajattelemaan heidän asioitaan.
Mutta olisi täysin naurettavaa ajatella feminististä ja rasistista aggressiota jotenkin verrannollisesti. Sekin kertoo jostain, että minulle on asetettu paine joutua ajattelemaan näin hankalasti jos meinaan ajatella yhtään feministisiä ajatuksia. Sitähän miehet aina retorisoi: "entä miesten oikeudet" ja milloin mitäkin, ihan niinkuin puolustautuessaan pitäisi ottaa huomioon sortajien oikeudet. Ja tätähän nimenomaan tapahtuu! Siksi tulee paine siihen sanomiseenkin. Mutta se on jo eri stoori, tai samaa kylläkin, että missä kohtaa niin usein joutuu törmäämään siihen että pitää ajatella miestenkin oikeuksia samalla. Se on osa sovinismia.
Pitää ajatella raiskaajan oikeuksia. Sitä, ettei väkivallantekijä menetä kasvojaan, vaan häpäisee sen naisen. Vittu. Pakko pitää tauko.
